Sinä päätät, mitä vaaralliselle jätteelle tapahtuu

Se, mikä on sinulle vaarallista jätettä, on usein kiertotaloudelle arvokasta raaka-ainetta. Hyvälaatuiset jäteöljyt voidaan käyttää uusien öljytuotteiden raaka-aineeksi, paristoista saatavista raaka-aineista valmistetaan muun muassa työkaluja ja lyijyakku voi päätyä esimerkiksi kölipainoksi.

Mikäli vaarallista jätettä ei voi käyttää raaka-aineena, se voidaan hyödyntää energiaksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksessa. Älä kuitenkaan laita vaarallisia jätteitä kodin jäteastiaan, sillä tavallisessa jätevoimalassa niiden polttaminen lisää puhdistuskemikaalien käyttötarvetta ja päästöjä. Sellainen vaarallinen jäte, jota ei voi hyötykäyttää energiana tai raaka-aineena sijoitetaan tarkoitusta varten rakennetulle loppusijoitusalueelle.

Lajittele vaaralliset jätteet oikein ja toimita ne keräykseen – muuten ne ovat turvallisuusriski sekä kotona että jätelaitoksissa. Ympäristöön joutuessaan ne aiheuttavat aina vakavan ympäristöriskin. Lue alta lisätietoa.

Lue tarkemmin, miksi vaarallinen jäte aiheuttaa vaaran väärässä paikassa. Vaaralliset jätteet ovat turvallisuusriski niin kotisäilytyksessä kuin jätteiden kanssa työskentelevillekin. Vaikka tavallinenkin roskaaminen on luonnolle haitallista, vaarallisten jätteiden päätyminen ympäristöön aiheuttaa vakavan ympäristöriskin.

Vaarallisen jätteen säilyttäminen kotona on riskialtista puuhaa. Riskien vähentämiseksi säilytä vaaralliset aineet sekä vaaralliset jätteet alkuperäispakkauksissa lasten ja kotieläinten ulottumattomissa, erillään ruoka-aineista. Älä koskaan käytä elintarvikepakkauksia vaarallisten jätteiden säilytykseen.

Pienille lapsille erityisen vaarallisia ovat väärin säilytetyt lääkkeet, nappiparistot sekä pesuaineet, jotka ruuansulatuselimistöön joutuessaan aiheuttavat hengenvaaran. Mikäli tiedät tai epäilet lapsen syöneen vaarallisia aineita, soita Myrkytystietokeskukseen puh. 09 471 977. Hieman isommat lapset saattavat puolestaan innostua kaapin kätköistä löytämistään ilotulitteista.

Vaaralliset aineet ovat keittiön ja siivouskomeron lisäksi riski myös muualla kotona, missä vaarallisia aineita säilytetään, esimerkiksi autotallissa. Huokoiselle betonilattialle kaatuneet öljyt imeytyvät betoniin. Omakotitalon vuotava öljysäiliö voi pilata koko talon alapuolisen maaperän ja pahimmillaan tehdä asunnosta käyttökelvottoman. Osa vaarallisista jätteistä aiheuttaa syöpäriskin – tällainen on esimerkiksi vanhemmissa rakennuksissa rakenteissa oleva pölyävä asbestijäte.

Vaarallisia jätteitä ei saa hävittää polttamalla. Tällainen erehdys saattaa kuitenkin edelleen sattua esimerkiksi laitureista ja terasseista tutun kyllästetyn puun kohdalla. Kyllästettyä puuta voi hyödyntää energiaksi vain tarkoitukseen sopivissa vaarallisen jätteen käsittelylaitoksissa. Vaarallisten jätteiden hävittäminen kodin tulisijoissa sen sijaan synnyttää myrkyllisiä yhdisteitä hengitysilmaan ja voi myös vaurioittaa hormia ja tulisijaa.

Vaarallisten jätteiden säilyttäminen ja käsittely kotioloissa on turvallisuussyistä tärkeä hoitaa asianmukaisesti. Palauta vaaralliset aineet ja esineet mahdollisimman pian käytöstä poistamisen jälkeen vaarallisen jätteen keräykseen.

Lue lisää: Miten säilytät vaarallisen aineen turvallisesti.

Vaarallisten jätteiden turvallisuusriski ei pienene siitä, että ne toimitetaan kodin ulkopuolelle. Väärin lajiteltuna ne ovat riski jätteiden kanssa työskenteleville. Suomessa on jo kokemusta poltettavan jätteen sekaan palautetun akun räjähtämisestä jäteauton puristimessa ja palamaan syttyneestä paristonkeräysastiasta.

Esimerkiksi akut eivät kuulu tavanomaisen jätteen joukkoon. Ne voivat aiheuttaa turvallisuusriskin jätteenkuljetuksessa ja -käsittelyssä. Ponnekaasua sisältävät aerosolipakkaukset (mm. spraymaalipullot, deodorantit, partavaahdot, hiuslakat) ovat myös riski jätteiden kanssa työskenteleville, varsinkin helteillä. Polttolaitokseen joutuessaan ainetta sisältävät ponnekaasupakkaukset räjähtävät.

Sekä kotona, että keräykseen vietäessä vaaratilanteen voi aiheuttaa vaarallisten jätteiden sekoittaminen. Akkujen navat ottavat kipinää viereisestä metallisesta maalitölkistä, yhteen pakatut hapot ja emäkset reagoivat keskenään ja kosteasta maalista syntyneistä maalihöyryistä syntyy tulipaloriski.

Vaaralliset jätteet ovat turvallisuusriski kotioloissa sekä väärin kierrätettynä jätteitä käsitteleville työntekijöille. Vaikka tavallinenkin roskaaminen on luonnolle haitallista, vaarallisten jätteiden päätyminen ympäristöön aiheuttaa vakavan ympäristöriskin.

Useat vaaralliset jätteet sisältävät raskasmetalleja (esim. elohopea, lyijy, kadmium). Nämä ympäristömyrkyt kertyvät ravintoketjuun ja poistuvat elimistöstä hyvin hitaasti. Veren lyijypitoisuuden kasvamisella on esimerkiksi todistettu olevan suora vaikutus lasten älylliseen kehittymiseen. Elohopea puolestaan on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Elohopean sekä muiden terveydelle haitallisten aineiden takia Evira on Suomessa antanut suosituksia kalan syönnin rajoituksista.

Raskasmetalleja sisältäville tuotteille on pyritty löytämään korvaavia vaihtoehtoja. Näistä esimerkkejä ovat lyijytön bensiini sekä elohopeaa sisältämättömät kuumemittarit. Lyijyä käytetään edelleen yleisesti autojen ja moottoripyörien käynnistysakkuina. Elohopeaa löytyy pienissä määrin energiansäästölampuista.

Öljy pilaa helposti vesistöihin ja pohjavesiin joutuessaan suuriakin määriä vettä ja sen hajoaminen Suomen viileässä ilmastossa kestää pitkään.

Sen lisäksi, että vanhentuneita lääkkeitä hävitetään edelleen heittämällä niitä vessanpönttöön, lääkejäämiä kertyy vesistöihin virtsan ja ulosteiden mukana. Haitallisia ympäristölle ovat erityisesti erilaiset hormonivalmisteet. Koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty poistamaan vedestä lääkeaineiden kaltaisia synteettisiä orgaanisia yhdisteitä, suuri osa näistä aineista päätyy vesistöihin. Jäämät vaikuttavat heikentävästi kalojen lisääntymiseen. Käyttämättä jääneistä lääkkeistä 20–40% jää Apteekkariliiton tekemän selvityksen mukaan palauttamatta apteekkeihin.

Tutustu videoiden kautta lajitteluun