Fiksu ihminen tunnistaa useimmat vaaralliset jätteet helposti, kun vain uhraa asialle ajatuksen. Alla olevat tunnukset ovat varma vaarallisen jätteen merkki, mutta kannattaa myös muistaa lääkkeet, painekyllästetty puu ja muutama muu yllättävämpi jätelaji. Niistäkin kerrotaan lisää alla.
Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) aiheuttaa jo pienenä määränä haittaa tai vaaraa sekä ihmiselle että ympäristölle. Vaarallisena jätteenä tulee käytöstä poistamisen yhteydessä käsitellä vaarallisen aineen merkinnöillä varustettuja tuotteita sekä tiettyjä esineitä (mm. lyijyakut, paristot, öljynsuodattimet).
Vaarallisen aineen merkinnät helpottavat tunnistamista. Aivan kaikista vaarallisena jätteenä käsiteltävistä aineista merkintöjä ei kuitenkaan löydy.
Useimmat meistä tunnistavat yleisimmät vaaralliset jätteet – esimerkiksi maalit, jäteöljyt ja vanhentuneet lääkkeet. Samaan sarjaan kuuluvat erilaiset liuottimet, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet sekä painekyllästetty puu.
Erilaisten akkujen määrä kasvaa sähkölaitteiden ja erityisesti sähköavusteisen liikkumisen lisääntyessä (mm. sähköpyörät, tasapainolaudat). Osa vaarallisista aineista on kuitenkin huomaamatonta arjen käyttötavaraa. Näihin kuuluvat muun muassa useat puhdistusaineet sekä osa kosmetiikasta.
Turvallisuus- ja ympäristösyistä on erittäin tärkeää, että vaaralliset jätteet käsitellään asianmukaisesti, eikä niitä säilytetä kodeissa pitkiä aikoja. Vaarallisen jätteen kierrätyspaikat löydät kierrätys.info -sivuilta.
Mikäli epäilet ainetta vaaralliseksi jätteeksi käänny jäteaseman vastaanottohenkilöstön puoleen. Heillä on ammattitaitoa vaarallisten aineiden tunnistamiseen.
Vaarallisia jätteitä ovat muun muassa:
Täysin kuivuneet ja tyhjät vaarallisen jätteen pakkaukset lajitellaan materiaalinsa mukaan kierrätykseen. Poikkeuksen tähän muodostavat vaarallisia aineita sisältäneistä tyhjistä muovipakkauksista öljyä sisältäneet pakkaukset. Älä huuhtele näitä pakkauksia. Tyhjätkin muoviset öljykanisterit kuuluvat vaarallisen jätteen vastaanottoon.
Kaikkia vaarallisia aineista sisältäneitä pakkauksia ei tarvitse tyhjinä tai aineen kuivuttua käsitellä vaarallisena jätteenä. Pakkausmateriaalit kannattaa tässä tapauksessa mahdollisuuksien mukaan kierrättää uusioraaka-aineeksi.
Lampuista halogeeni- ja hehkulamput kuuluvat sekajätteeseen, led-lamput puolestaan sähkö- ja elektroniikkaromun (SER-romu) keräykseen.
Vuoden 2012 jätelain uudistuksen myötä ongelmajäte muuttui virallisesti vaaralliseksi jätteeksi. Tätä termiä käyttävät viestinnässään niin jätelaitokset kuin viranomaisetkin. Uudempi muotoilu istuu paremmin myös kansainväliseen termistöön (farligt avfall (swe), hazardous waste (eng)).
Vaarallinen jäte -termi myös kuvaa paremmin, millaisesta jätteestä on kysymys. Ongelmajätteeksi nimitettiin puhekielessä myös jätettä, joka on hankala kierrättää, mutta joka ei sinällään aiheuta vaaraa.
Sanamuutoksen tuleminen osaksi arkista kielenkäyttöä kestää vuosikymmeniä. Älä siis ihmettele, mikäli törmäät molempiin sanoihin. Käytännön kannalta kyseessä on erilaisista termeistä riippumatta sama asia.
Terassirakenteita on voitu tehdä kyllästämättömästä pintakäsitellystä puusta, lämpökäsitellystä puusta, lehtikuusesta tai jostain muusta ei-kyllästetystä puusta. On tärkeää erottaa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltu kyllästetty puu käytöstä poistamisen yhteydessä muusta puutavarasta. Tällöin kyllästetty puu ei kuormita muita keräyksiä eivätkä vastaavasti muut jätepuut kyllästetyn puun erilliskeräystä.
Kyllästetyn puutavaran voi tunnistaa kohtuullisella varmuudella tarkastelemalla puun poikkileikkauspintaa. Mikäli poikkileikkauspinnassa on tummentumaa tai kyllästetylle puulle tyypillistä vihreä sävyä, kyseessä on kyllästetty puu. Mikäli poikkileikkauspinta on puunvärinen, kyseessä on lämpökäsitelty puu tai muu käsittelemätön puu. Lämpökäsitellyn puun voi tunnistaa myös laudan tiheästä pintaurituksesta tai terassilaudoituksessa käytetystä piilokiinnityksestä.
Lähde: Demolite.
Kodeissa yleisimpiä vaarallisia aineita löytyy siivouskomeron hyllyiltä. Usein aivan turhaan, sillä monesta hankalammastakin liasta selviät Marttojen tuottamilla Isoäidin siivousvinkeillä .
Kaupan hyllyiltä löytyvistä puhdistusaineista vain osa sisältää vaarallisia aineita. Nämä aineet tunnistat punaisella rajatusta kärjellään seisovasta neliöstä. Useasta tiskiaineesta sekä astianpesuaineesta löytyvä haitallisen/ärsyttävän aineen merkki kannustaa huolellisuuteen myös aineen käytössä. Silmiin joutuessaan tehokas pesuaine on huuhdeltava huolellisesti pois.
Tuttuudestaan huolimatta näidenkin vaarallisten aineiden säilyttämisessä on noudatettava varovaisuutta. Esimerkiksi konetiskiaineet ovat todellinen riski pakkauksen löytäneelle pienelle lapselle, joka voi luulla kirkkaanväristä kapselia makeiseksi.
Voit välttää vaarallisia aineita käyttämällä korvaavia puhdistusmenetelmiä. Käytä puhdistusaineet loppuun ennen niiden vanhenemista. Täysin tyhjät puhdistusainepakkaukset voi palauttaa niiden materiaalista riippuen muovi-, metalli- tai kartonkipakkausten keräykseen.
Voimakkaat puhdistusaineet ovat käyttötarkoituksesta riippuen vahvan emäksisiä tai happamia. Vahvoja happamia aineita käytetään esimerkiksi vessan puhdistamisessa ja kalkin poistamisessa. Vahvoja emäksisiä aineita puolestaan esimerkiksi uunin puhdistamisessa tai putkien avaamisessa. Näitä aineita käsiteltäessä tulee käyttää suojahansikkaita ja huuhdella ne huolellisesti pois. Desinfiointiaineet ovat vaarallista jätettä sisältämänsä alkoholin takia.