Kodin jäteastiaan livahtaa yhä vaarallisia jätteitä; sekajätepussien koostumustutkimusten mukaan kuitenkin vain prosentti sisällöstä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa. Tehokkaan neuvonnan lisäksi maksuton vastaanotto jäteasemille, apteekkeihin sekä paristojen ja akkujen myyntipisteisiin ovat aikaansaaneet sen, että vaaralliset jätteet päätyvät hyvin kiertoon. Meneillään olevan tiedotuskampanjan tarkoituksena on parantaa tulosta entisestään. Vaarallisen jätteen vastaanoton eri puolilla Suomea järjestävät 31 kuntien jätelaitosta.
Vaaraa ei pidä säilöä kotona
Vaarallinen jäte on jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kodin kaappien, varaston tai autotallin kätköistä voi löytyä energiansäästölamppuja, akkuja, tärpättiä, asetonia, bensiiniä, lääkkeitä, jäteöljyä, öljynsuodattimia, maalia, liimaa, lakkaa, puunsuoja-aineita, emäksisiä pesuaineita, torjunta-aineita, paristoja, happoja ja aerosoleja, joille ei käyttöä enää ole. Vaaraa on turha säilöä kotona. Esimerkiksi kerran vuodessa kannattaa kerätä kodin turhat vaaralliset aineet ja viedä keräykseen. Vaarallinenjate.fi -sivustolta löytää itselleen lähimmän vastaanottopisteen. Vaaralliset jätteet on vietävä aina lukittuun vastaanottokaappiin tai vastaanottoon, jossa on henkilökuntaa. Viemäri tai kodin jätekatos eivät ole oikeita paikkoja vaarallisille jätteille.
Tuhansia osoitteita vaaralliselle jätteelle
Varoitusmerkillä merkityt ovat aina vaarallista jätettä. Internetsivustolla vaarallinenjate.fi on tietoa vaarallisten jätteiden tunnistamiseen, lajitteluun sekä lähimmän vastaanottopaikan löytämiseen. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja Suomessa on yli 400. Lisäksi monella paikkakunnalla Suomessa on kiertäviä vaarallisen jätteen keräyksiä. Esimerkiksi kiertävät keräysautot ottavat reittinsä varrelta asukkailta vastaan kohtuullisia jätemääriä. Asukkaiden vaarallisten jätteiden kiertäviä keräyksiä pidetään yli 2000 pysäkillä ympäri Suomea.
Lääkejätteet apteekkiin, paristot kauppaan
Lääkejätteiden sekä elohopeakuumemittareiden palautuspaikka ovat apteekit. Yli 800 apteekissa eri puolilla Suomea vastaanotetaankin vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä. Kuntien jätelaitokset vastaavat lääkejätteiden käsittelystä ja kustannuksista.
Paristot ja pienakut voivat pieninä tuntua harmittomilta, mutta niidenkin saaminen talteen säilyttäisi kiertotaloudessa tärkeitä materiaaleja ja korjaisi ympäristölle haitalliset aineet talteen. Suomessa on yli 13 000 paristojen ja pienakkujen vastaanottopaikkaa. Monen lähikaupan tuulikaapista löytyykin punainen paristojen keräyslaatikko. Oikosulku- ja palovaaran välttämiseksi paristojen navat on hyvä teipata ja etenkin litiumakkujen navat suojata.
Myös lyijyakkujen arvokkaat raaka-aineet on hyvä saada kiertoon sekä niiden vaaralliset aineet turvallisesti talteen. Lyijyakuilla on 1300 vastaanottopaikkaa eri puolilla Suomea.
Vaarallisen jätteen keräys maksutonta
Vaarallisen jätteen vastaanotto on kotitalouksille maksutonta. Vaarallisen jätteen vastaanotosta eri puolilla Suomea vastaavat 31 kuntien jätelaitosta. Maksutta vastaanotettavan jätteen määrää voidaan rajoittaa muiden muassa kyllästetyn puun ja jäteöljyn kohdalla. Käytäntö on hyvä varmistaa oman kunnan jätelaitokselta. Maksuton vastaanotto edellyttää lajitteluohjeiden noudattamista. Myös oppaat ja neuvonta ovat kotitalouksille maksuttomia.
Kuntien jätelaitokset kampanjoivat parhaillaan vaarallisten jätteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Aihetta pidetään esillä niin mediassa, koululaiskilpailuissa, asiakaslehdissä kuin erilaisissa tapahtumissakin.
Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.